Ruotsi hautoo murhaa

2002: SK 7/2002 aiheet

19.2.2002 12:07:55

Ruotsi hautoo murhaa

Fadime Sahindalin murha järkytti ruotsalaisia valtavasti. Siirtolaisten arjesta keskustellaan nyt kaikkialla, myös ruotsinsuomalaisen Soili Huokuna-Görgün kodissa. Hänen kurdimiehensä Kemal hautoo murhaa - näyttämöllä.

Kemal Görgü raivostuu ja nostaa kätensä lyödäkseen nuorta naista. Ammattinäyttelijän tekee pahaa, sillä hän tietää eleensä olevan liiankin tosi, liiankin oikea. Kemal näyttelee Alia, perheenisää joka ei sopeudu Ruotsiin eikä salli lastensakaan sopeutua.
Vielä kuukausi sitten tukholmalainen teatteri Sandino harjoitteli sangen letkeästi. Marianne Goldmanin käsikirjoittama näytelmä Heder (Kunnia) perustuu tositapahtumiin, joista on jo etäisyyttä: kurdityttö Sara murhattiin Uumajassa 1996.
Tammikuun 21. päivän jälkeen harjoitukset eivät enää ole olleet entisellään. Tuolloin koko Ruotsin tuntema 26-vuotias Fadime Sahindal joutui isänsä ampumaksi. Näyttelijät, joilla kaikilla on siirtolaistausta, vakavoituivat. Maaliskuussa ensi-iltansa saava näytelmä tuli järkyttävän ajankohtaiseksi.
Näyttelijänä Kemalin on pakko ymmärtää roolihahmoaan: nöyryytettyä maahanmuuttajaa, joka ei pääse sisälle ruotsalaiseen yhteiskuntaan.
"Sano kuka on ystäväsi, niin sanon kuka olet", Kemal selittää ja eläytyy eristyneen siirtolaisen asemaan. Sellaisen ystäviä ovat vain toiset eristyneet siirtolaiset. Sellaisen on helppo tuomita oma tyttärensä häpeää tuovaksi huoraksi, joka on menetetty ulkomaailmalle.
Mutta henkilökohtaisesti Kemal ei ymmärrä kunniamurhaajia. Aina harjoitusten jälkeen hän suuntaa punaisen perheautonsa keulan pohjoiseen kohti rauhallista Kistan lähiötä, jossa tavallinen ruotsalainen perhe odottaa isää kotiin.

Kurdit
leimautuivat

Kerrostaloasunnossa tuoksuu ruoka. Kevin 5, ja Dan 9, peuhaavat lattialla. Soili Huokuna-Görgü tervehtii vieraita aurinkoisesti essussaan. On aina mukavaa, kun tulee kävijöitä Suomesta - lapsetkin saavat hyödyntää suomen taitojaan. Yhtä sujuvasti rupateltaisiin myös kurdiksi, jos tulisi kurdivieraita.
Soili tyrmistyi, kun Fadimen murha liitettiin tuoreeltaan kaikkiin kurdeihin, johonkin yhtenäiseen "kurdikulttuuriin".
Naisten alistaminen ei sopinut lainkaan yhteen hänen kokemustensa kanssa. Jokioisilta Ruotsiin muuttanut maalaistyttö rakastui Kemaliinsa jo vuonna 1978. Hän oli silloin 18-vuotias, mies 22. He vierailivat Itä-Turkissa kahdesti 1980-luvun alussa, jolloin Kemal, poliittinen pakolainen, pystyi käväisemään kotiseudullaan.
Kun Fadime Sahindal murhattiin, juuri kurdit leimautuivat kunniakulttuurin vaalijoiksi. Todellisuudessa kunniamurhat ovat kuuluneet tapoihin monilla saarekkeilla Lähi-idässä ja Välimeren seudulla, kansallisuuteen ja uskontoon katsomatta.

Lue juttu kokonaisuudessaan Suomen Kuvalehden sivuilta 16-21.